Tutti herättää monesti tunteita puolin ja toisin. Toiset vannovat sen nimeen ja toiset taas eivät ikinä haluaisi sitä käyttää. Sinällään tutti on ihan samanlainen uniassosiaatio kuin muutkin uniavut. Se voi hyvinkin auttaa rauhoittumisissa ja nukahtamisissa, kun taas toisilla se ei tuo niin paljon apua.

Milloin tuttia sitten kannattaa hyödyntää ja milloin se kannattaa jättää pois?

0-4kk: Vastasyntyneillä on monesti kova tarve imeä. Tutti on oiva apukeino tähän, ettei äidin tarvitse olla vauvan tuttina koko ajan. Tuttia kannattaa siis tarjota vauvalle esimerkiksi avustamaan rauhoittumisessa ja nukahtamisessa muiden apujen ohella. Tässä iässä tutti on myös suhteellisen helppo jättää pois.

4-6kk: Tämä ikä on tutin käytön kannalta hankala ikä. Vauva voi tässä vaiheessa muodostaa jo uniassosiaatiota tuttiin, mutta hän ei itse osaa etsiä tuttia sängystä ja laittaa sitä takaisin suuhun. Jos tässä vaiheessa tutti aiheuttaa yhtään ongelmia (vanhempien täytyy nostella tuttia takaisin vauvan suuhun vähän väliä), kannattaa harkita tutista luopumista!

6kk-2v: Nyt kannattaa aloittaa harjoittelemaan tutin laittoa itse suuhun! Kannusta vauvaa etsimään tuttia sängystä, jotta häntä ei tarvitse auttaa joka kerta. Kun vauva kasvaa, hänelle muodostuu kiinteämpi suhde tuttiin, ja se on myös hankalampi jättää pois.

2v: Tutti on helpompi jättää tässä iässä pois, kuin vaikka 1-vuotiaana. Lapsi ymmärtää 2-vuotiaana enemmän, eli hänen kanssaan voi puhua tutin jättämisestä pois ja ehdottaa vaikka uuden unilelun valintaa tutin sijaan.

Milloin teillä on jätetty tutti pois? Tuntuiko tutin pois jättäminen vaikuttavan rauhoittumiseen tai nukahtamiseen?